keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Semisti merelliset synttärikekkerit

 
 

Ajatella, ei juhlista ole kuin sellanen kuukausi aikaa, silloin oltiin mekot päällä ilman sukkahousuja ulkona ja lämpöä piisasi! Nyt olen potemassa syysflunssaa sohvan pohjalla. Pari päivää sitkuttelin kipeänä töissä kunnes tajusin, että maailman mahdollinen kaatuminen minun poissaoloni vuoksi ei oikeastaan haittaa, ja jäin kotiin. Viisas päätös. Nyt voin ehkä parantuakin joskus. Ja suureksi yllätyksekseni maailma ei vaikuta tänään kaatuneen. ;) Oma henkilökohtainen maailmani sen sijaan voi kaatua sitten kun palaan töihin, koska rästitöiden määrä on varmasti huikea. Mut sitä ei surra vielä. :)

Me juhlittiin löyhästi, kovin löyhästi, meriteemalla. :) Tein meriaiheisia helmisimpukka-pikkuleipiä ja meritähtiä, ja delffiinejä. Kakun koristelussa tuli taas kova kiire, joten sitä en ehtinyt loppuun asti viilaamaan, mutta meren asukit kakkuakin koristi. Niin ja pitihän mun askarrella katosta roikkumaan meduusoja ja kaikkea- en todellakaan ehtinyt. Kun ensimmäiset vieraat saapuivat, oli puolet meidän perheestä vielä suihkussa, toinen lapsi nukkui autossa ja toinen oli alasti. :) Onneksi ekat saapuneet oli mun siskot, joista toinen alkoi leikellä leivänpäällisiä ja toinen pukea lapsia. Lisäksi tarjolla oli kakkujen ja aikuisten makuun olevien juttujen lisäksi suolakaloja ja simpukka-suklaita. Nii ja simpukankuoria koristuksina. Meriteema oli sit siinä. :) Tein myös elämäni ekat pompomit koristamaan ikkunoita, ihan vaan siksi että arvelin sen olevan jollakin tavalla mukavaa puuhaa, kun kaikki tuntuu niitä vuodesta toiseen tekevän. Ja totta se oli; niitä oli ihan oikeasti helppo tehdä ja se oli kivaa! Muutama pom-pom syntyi aina iltaisin kun tyhjensin päätäni tv:n ääressä ja askartelin siinä samalla.

Voi että miten noi on jo isoja lapsia! Varsinkin poika. Sen kanssa voi jo ihan oikeasti keskustella vaikka mitä. Puhutaan kaikenlaisista tärkeistä asioista ja käydään läpi milloin mitäkin. Viimeisimpänä teemana on ollut kivekset- tuiki tärkeät kapistukset ovat nekin, olen oppinut ymmärtämään vaikka nainen olenkin. Läpi ollaan käyty myös planeetat, mehiläisten asumisolot, vauvojen syntyminen, ja vaikka sun mitä. Kaikki tekniikkaan liittyvät kyselytunnit vyörytän surutta miehen hoidettavaksi- niin ja ne kivespussiasiat. Mutta muuten tässä joutuu itsekin oleen ihan skarppina, että muistaa mikä planeetta olikaan lähimpänä maata ja montako rengasta sillä Saturnuksella olikaan. Näistä jutuista mä en niin lämpene, mutta odotan innolla sitä aikaa kun poika (ehkä, toivottavasti) alkaa kysellä menneistä tapahtumista ja historiasta. Siitä mäkin innostun!

Ja tytön kanssa puhutaan prinsessajuttuja. Ilman aika monia kirjaimia (piitetta), mutta kumminkin. <3

Nyt täytyy taas alkaa levätä. Hyvää matkaa meille kaikille kohti viikonloppua! Olkoon se vähänuhainen itse kullakin!

lauantai 31. elokuuta 2013

Juhlan jälkeen

Tiedätte kaikki juhlan jälkeisen fiiliksen? :)
Koti tuoksuu tuoreilta ruusuilta, 
tiskikone on laitettu hiljaa hurisemaan,
lahjapaperit kerätty roskikseen,
jalat on ihan poikki ja vatsa täynnä herkkuja.
Sellainen tila on mulla päällä just nyt.
:)

Juhlittiin tänään lähinnä suvun kesken pojan 4-v juhlia, tytön 2-v juhlia ja mun valmistumista. Hyvä mieli ja väsynyt selkä. Tästä on hyvä lösähtää miehen ja herkkujen kanssa sohvalle leffan pariin. 
Kivaa viikonloppua teille, palajan kekkerikuvien kanssa jahka kerkeen.


keskiviikko 21. elokuuta 2013

Maalaisromanttinen seinähylly keittiöön


Oli siinä väkertämistä, hyvät hyssykät. Ostin tuon hyllyn kirpparilta, se oli sysimusta, ja siinä oli huono levy taustana. Levyn revin ensimmäisenä pois, mutta itse hyllynraato, siis tämä mikä tässä nyt on, oli kunnollinen ja jykevä, oikeasta puusta tehty. Hioin sen huolella, sitten pohjamaalasin, sitten hioin vielä vähän, maalasin päällismaalilla, hioin vielä ihan pikkusen, ja maalasin vielä kerran. 

Oikeastaan se oli aika kiva sellaisenakin, mikä se oli välivaiheessa yksi; vähän hiottuna, mutta edelleen mustana. Kuluneen kulahtanut, aika rouhea! Melkein jo jätin sen sellaiseksi, mutta sitten valkoisen raikkauden kaipuu kuitenkin voitti. :) 

Täällä varmaan on montakin lukijaa, jotka harrastaa maalailua. Kiinnostaisikin kysäistä, että 
mitä maalia te tykkäätte käyttää? Oletteko huomanneet niissä suuria eroja?
Maalasin tässä yhden toisen maalausprojektin Helmi kalustemaalilla, ja minusta se oli jotenkin tosi hankalaa. Pensselin jälki meinasi näkyä liian voimakkaasti. Nyt ostin Sadolinin base white- maalia, ja se tuntui aika hyvältä. Pohjamaalin merkkiä en enää muista, olisiko ollut Teknoksen. Seuraavaan projektiin ostin Sadolinilta myös pohjamaalin, koska myyjä kehui sitä peittävämmäksi kuin se mitä tähän käytin pohjalle. Ja pohjamaalihan on halvempaa kuin päällimaali, joten ajattelin että se olis hyvä. 

Mutta niin, olis kiva kuulla kokemuksia. :)

Tämän tasoisia kuvia saa tällä hetkellä meidän kameralla, joka ei jaksa enää tarkentaa. :/ Olen alkanut viritellä kameranhankintaa, ja olenkin ajatellut että vielä ennen joulua olen uuden kameran onnellinen omistaja. :) Pitää ostaa joku säästölipas jota ei saa auki, jotta saan suunnitelmani toteutettua. :D

tiistai 13. elokuuta 2013

Ruma Fairypullo

 

Fairypullo on yksi maailman rumimpia kapistuksia; tähän havahduin tässä eräänä päivänä. Ja muovinen tiskiharja ja sininen cifonet- rätti. Tiskiharja oli suuri ja mahtava tuliainen itselleni Loviisan aitasta tältä kesältä, kuten myös taustalla siintävä rätti, ja tiskiaine oli tarkoitus laittaa johonkin pumppupulloon. Mutta moista pulloa kun ei ollut just sillä hetkellä kun Fairy alkoi kiusata, kaadoin pesuaineen tyhjentyneeseen lasiseen mehupulloon.

Näinkin merkittävää meillä sisustusrintamalla. ;)

perjantai 9. elokuuta 2013

Tallinnassa

Mun kesän kohokohta taisi olla miehen kanssa kaksistaan tehty visiitti Tallinnaan. Olen itse käynyt siellä aika monta kertaa, mutta mies ei kertaakaan, joten tuumasin että kiikutan hänet sinne. Toinen meistä on purjehdusfriikki (mies) ja toinen muuten vaan friikki (minä), joten eikö ole hyvä diili, että joka toinen kesä voidaan tehdä purjehdusloma, ja joka toinen kesä kaupunkiloma? :)

Kaikki oli reissussa vaan niin kovin kepeetä tällä kertaa. Alkoikin niin kivasti, kun vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Cru-hotelliin saapuessamme kuulimme, että meidät oli siirretty sviittiin, ilmeisesti ylibuukkauksesta johtuen, normaalin huoneemme hinnalla.



 En ole ikinä ollut niin ihanassa hotellihuoneessa. Painelin suoraa päätä nukkumaan kun päästiin perille. Keskellä päivää. Mitä luksusta!

En ole aiemmin Tallinnassa ollessani käynyt tutustumassa Tallinnan maalinnoitteiden eli bastionien salaperäisiin käytäviin. Nyt käytiin ja suosittelen, siinä oppi näppärästi Viron historian alusta loppuun. Käytäviä on rakennettu 1600-luvulta alkaen, ja ne ovat toimittaneet milloin mitäkin virkaa; sotilaiden ja ammusten piilottamista, varusteiden siirtoa, vakoilureittejä, viimeisimmässä maailmansodassa siellä oltiin pommeja paossa, ja ennen kuin tunneleista alettiin tehdä museota 90-luvulla, siellä asusti kodittomia.


 Tunneleissa edettiin ajassa taaksepäin, ja 1600-luvulle saapuessa vastaan tuli tämä kaveri:


Hän voitti säärikilpailun 1-0. Ei ole nähnyt aurinkoa miesparka vuosisatoihin? (Kylmää ja kosteaa, siksi viltti.)

Olen kuullut kehuja yhdestä kahvilasta, missä saa maailman parasta pavlovaa, mutta on tullut aina käveltyä ohi. Nyt käveltiinkin sisään. En harmi vaan tullut katsoneeksi mikä oli kahvilan nimi!


Mutta siellä oli tämännäköinen tapetti seinässä, se näkyy muistaakseni ikkunoista ulos asti. Jos satut joskus kävelemään ohi, poikkea ihmeessä haukkelemaan nirvanaan vaivuttava herkku vanhassa kaupungissa!

 

Lopuksi me jakauduttiin kahtia, mies lähti tutustumaan Viron merimuseoon Lentosatamaan ja minä lähdin ostoksille. Hyvä jako!


Viikon päästä meidän elämässä alkaa syksy. Uusi työ minulle (vakituinen virka tällä kertaa, ei sijaisuus!), täysi viikko päiväkodissa lapsille, ja sitä rataa. Vielä viimeiset rippeet irti tästä kesästä! :)

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Kesämuisteloita

 









Normimeininkiä, ei muuta. :) Pizzaa rannalla ja sen semmoista on kuulunut meidän kesään. Kamera otti ja hajosi, joten pääosin maailmaa katsellaan siis kännykkäkameran kautta nykyään, ja niin jatketaan varmaan vielä hyvä tovin. Pitääkin tutkia joku päivä, mitä veroehdotuksessa ehdottavat palauttavansa meille joulun alla... Jos sitten jouluna viimeistään parempia kuvia tännekin. ;) Kännykkäkameralla saa sellaisia räpsyjä, mistä kyllä muistuu mieleen mitä on tehty, mutta ei niistä sitten oikein sen enempään olekaan. Ei ainakaan valokuvakehyksiin asti.

Talon julkisivu on edistynyt, pitääkin räpsäistä siitä kuva tänne joskus tässä. Nyt on harmaata ja sateista, ja virkkuukoukku alkaa taas vetää puoleensa- onko se merkki kesän loppumisesta??

Postaukseni oli nyt varsin lattea, mutta mun tuli tänne yksinkertaisesti ikävä. Joten oli revittävä tikusta asiaa. :) Enkä keksi mitään näpsäkkää toivotettavaakaan teille...hyvää kesää? :/

Luovuuteni lie nahistunut.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Valmis.

Ensin paistoi aurinko, sitten alkoi netti pätkiä- siinä minun selitykset tämän blogin hiljaisuudelle. :)
Tässä kuluneiden hiljaisten viikkojen varrella on tapahtunut monta mukavaa tai keskimääräistä kirpparilöytöä, muutama pienimuotoinen tuunausprojekti ja muutama isompi odottelemassa siellä sun täällä. Olisipas kiva esitellä niistä kauniita kuvia. :) Mutta meillä on niin sotkuista, että kuvat ei näyttäisi oikein miltään...

En tiedä mikä meidän internettiä vaivaa, mutta se tosiaan toimii vain silloin tällöin ja hetken kerrallaan. "Pinniili pättii!!", huutaa tyttö kimakasti kun koittaa katsoa Pingua youtubesta, ja ....pingviini pätkii. :D

Muutama kuva kuitenkin tähän juhannustoivotusten kaveriksi. Ehdin kuin ehdinkin saada maisterinpaperit kotiin asti ja pääsin juhlimaan yliopistolle muiden mukana! Pahoittelut kaikille facebook- kavereilleni, nämä kuvat laitoin heti (tietysti) sinnekin, ja tässä voi tulla ähky niille, ketkä ovat kavereitani sekä siellä, että täällä... mutta ilo oli niin suuri, että pitää se saada jakaa täälläkin. :)



Huomatkaa allaolevassa kuvassa tyttären nuiva ilme; lahjoin lapsia, että jos tulevat kuvaan nätisti, saavat myöhemmin pienen yllätyksen. Poikaan se upposi kuin häkä ja naama on vähintäänkin peruslukemilla, mutta tyttö oli nyrpeä kun pyysin tulemaan lähemmäksi. Kiristin ruusulla; saat pitää kukkasta jos tulet viereen. :D

 

Ja tässä alempana voittajan ilme; sai ruusun hyppysiinsä, mutta ei joutunut tulemaan kainaloon. :D No, kummatkin sai silti omat pienet palkintonsa. Pikkuauto toiselle, pieni pehmokissalelu toiselle. Uhkaus, kiristys, lahjonta- hyppäsin tällä kertaa suoraan vaiheeseen kolme.

 

Oikeastaan näissä kuvissa mun hampaista pitäisi roikkua gradu, ja pyykkikorin keikkua pään päällä. Sellaiset ovat olleet kuluneen kevään fiilikset. Nyt fiilikset ovat väsyneet, mutta onnelliset. 

 

Niin ja sitten sitä juhannusta.  
Oikein ihanaa ja aurinkoista juhannusta teille!!!



tiistai 28. toukokuuta 2013

Naantali

Naantali on yksi mun lempparipaikkoja maailman kamaralla. Ihastuin Naantaliin jo nuorena tyttönä, kun kävin Turussa lukion. Sitten hujahtikin monta vuotta, eikä tullut Naantalissa visiteerattua. Kunnes miehen kanssa häämatkailtiin niillä nurkilla, ja sitten siitä onkin tullut vähän niinku perinne mennä sinne fiilisteleen kerran kesässä, jos mahdollista.

Silloin vuosia sitten istuttiin juuri tällä samaisella penkillä, ja tuumattiin yhdessä, että jos olis vauva tullakseen meille, saisi luvan tulla. Ja sitten kävi niin onnellisesti, että nyt viitisen vuotta myöhemmin istuttiin siinä päätöksemme seurausten kanssa. Meidän perheenperustamispenkki Naantalin vanhassa kaupungissa:



Nii ja käytiin me siellä jo seurusteluaikana romantisoimassa. Silloin vaellettiin hitaasti käsi kädessä, nyt juostaan kantapäät ruvella pitkin nurmikoita ja laitureita noiden "seurausten" perässä. :)







Viimeinen päiväkotiviikko menossa, ja sitten alkaa lapsilla kesäloma. :)